3. heinäkuuta 2010

Olinpa kerran Tallinnassa...

Olen piipahtanut Tallinnassa useita kertoja, kuten niin monet meistä suomalaisista. Yleensä käyntini ovat olleet pikaisia pistäytymisiä vanhassa kaupungissa ollessani työmatkalla, päiväristeilyllä tai läpikulkumatkalla. En ole nähnyt noilla matkoillani oikestaan juuri mitään, koska minulla on ollut joka kerta mukamas kiire. Olen ehtinyt suurinpiirtein kävellä vanhaan kaupunkiin, etsiä lounaspaikan - yleensä raatihuoneen torin kulmilta - syödä ja jatkaa matkaa.

Tänä kesänä vierailin ensimmäistä kertaa Tallinnassa niin, että yövyin siellä. Tälläkin kertaa vietin aikaani pääosin vanhassa kaupungissa, mutta nyt olin oikeasti läsnä. Nautin kiireettömyydestä. Ihailin arkkitehtuurin yksityiskohtia, kuvittelin mennyttä aikaa, istuin kahviloissa ja seurasin ihmisvirran kulkua.

Muutama kohdalleni osunut nappijuttu:

1. JUUSTORAVINTOLA ST. MICHAEL - juustonystävän must -ravintola
Keskiaikaisen kaupunginmuurin seinustalla, vanhassa nunnaluostarissa sijaitseva ravintola, jossa munkinkaapuiset tarjoilijat viekottelevat ruokalajeilla, joissa jokaisessa on käytetty erilaisia juustoja. Makunautinnon kruunasi Pedro Ximénez -sherry.

2. TALLINNAN KUKKAISFESTIVAALI 21.5.-28.8. Ihastuttavia istutuksia ja paljon oheisohjelmaa jykevässä Tornien aukion puistossa. Teemoina ovat "mummon kukkapenkki" ja "puutarha kuin paratiisi". Viehättää varmasti kaikkia viherpeukaloita ja esteetikoita.

3. TURKKILAINEN KYLPY JA AROMAATTINEN KOKOVARTALOHIERONTA. Kun pitkän työrupeaman päätteeksi ensin saa höyrystää ja hikoilla työaatoksensa pois ja sitten hieronnassa vielä sulatetaan talven mittaan kertynyt lihasstressi, alkavat lomallaolon hyöty ja mielihyvä moninkertaistua eksponentiaalisesti. Em. vaikutusta tehostaa ulkomaille siirryttäessä tapahtuva maisemanvaihdos.

Try Again...

Olipa kerran blogi, johon ei tuntunut syntyvän tekstiä. Meni talvi, meni kevät. Tuli kesä. Ja silloin pistettiin etusivu uusiks ja aloitettiin alusta uudestaan.